Uusi vuosi - entiset murheet

Paljon on vettä virrannut ylä- ja ala-altaan välillä sitten viime päivityksen. Eipä juuri ole ollut mitään kerrottavaakaan; ei mitään innostavaa, mistä kirjoittaa. Eikä ole nytkään. Paitsi että vihreä on uusi punainen. Ei sekään ole innostavaa,  mutta jotain uutta kumminkin. Tai oikeastaan ei niin uuttakaan, useamman kuukauden sitäkin jo on ollut.

Kun cyano alkoi kesän tietämillä hiipua altaasta, niin tilalle alkoi kasvaa jotain raikkaan vihreää levää. Niinpä tietenkin. Ensin hiukan muutamaan kiveen ja kohta jo koko pohja oli vihreän peitossa.  Jokin aika sitten miniäni ihmetteli ihastuneena, miten olenkin saanut nurmikon kasvamaan akvaariossa.…Se kouraisi syvältä. 

Vihreä on uusi punainen

Cyanoa saattoi lapolla välillä imaista poiskin, mutta tuohon vihreään se ei tepsi. Se ei hiekalta lappoon nouse.

Olen vaihtanut vettä säännöllisesti ja seurannut vesiarvoja. Ne ovat pysyneet tasaisina ja kaikin puolin kunnossa. Nitraatti on ollut koko ajan 25:n hujakoilla, fosfaatti nollilla. Periaatteessa on kai hyvä, että altaassa on jonkun verran ravinteita. 

Mutta koska myös levät ainakin tällä hetkellä näyttävät viihtyvän ravinteikkaassa vedessä, olen nyt ajatellut kokeilla nitraatin laskemista (lähes) nollaan. Olen viime viikkoina vaihtanut vettä useamman kerran 100 – 160 litraa kerrallaan, ja nyt NO3-arvo onkin pudonnut kymmeneen.

Merimakkaran hankintaa olen myös suunnitellut. Olen siinä käsityksessä, että se mieluusti imuroisi pohjan levämatot mahaansa. Yksi makkara kerran jo tulikin, mutta taisin kotiuttaa sen liian nopeasti. Se pahoitti mielensä ja kuoli muutaman päivän jälkeen. Mikä oli harmi, koska se oli aika hienosti lilan sävyinen. Mieluusti olisin sen pitänyt.

Mutta nyt on toinen yksilö tilattu ja tulossa kotiin viikon päästä; puna-musta tällä kertaa.  Sen aion sitten kotiuttaa pitkän kaavan mukaan. Hyvin pitkän.

Muutoin altaassa ei ole sen kummempaa tapahtunut. Joskus loppukesästä karsin isosti Stylophora pistillaataa ja Euphyllia parancoraa. Samalla runnoin – tarkoituksellisesti – yhden levymontiporan päreiksi, koska se alkoi peittää alleen kaiken muun. Hyvin onnistuinkin ja sain sen kokonaan kuolemaan. Mikä siis oli tarkoituskin.

Eilinen päivä kului ala-altaan siivouksessa. Olen hiukan laiminlyönyt sitä, ja edellisestä perusteellisesta siivouksesta olikin vierähtänyt jo vuosi.  Eli putsattavaa riitti niin itse altaassa kuin vaahdottajassa, reaktoreissa, pumpuissa ym.  Mutta hyvä tuli, ihan silmiä hivelee!

Ala-allas on siivottu - siivooja ansaitsee oluen!

Vaihdoin samalla vielä uudet vaahtomuovisienet ylivuotoon ja uudet letkut dosaatiopumpuille. Melkoisen töhkäiset ne olivatkin, eivät kuitenkaan aivan tukossa vielä. 

Nyt sitten seuraan, onko nitraatin vähentämisellä vaikutusta ja kohta myös näen, onko merimakkarasta vastusta uudelle punaiselle!