Lisää soppaan makkara

Merimakkara (Holothuria edulis) akvaariossa on hengästyttävä seurattava. Sellainen saapui meille lauantaina. Sunnuntaiksi se ryömi piiloon kivikasaan ja tänään se on aktiivisesti roikkunut altaan vasemmassa etukulmassa.  Meno on ollut hurjaa: se on liikkunut pystysuunnassa jo ainakin kaksi senttiä. Kerran se käänsi etupäänsä kohti sivulasia, mutta ei sitten kuitenkaan siirtynyt mihinkään. Tai saattoi se olla takapääkin, en minä siitä selvää saa.

Toisen kerran se heilutteli vilkkaasti sitä vastakkaista päätään, ja ihan selvästi meinasi lähteä liikkeelle. Eikä se lopettanut ennen kuin toisen heilautuksen jälkeen, ja päätti sitten lopulta kuitenkin jäädä niille sijoilleen. Oli se aika viuhtomista. 

 Jos se tuosta vielä hiukankaan vilkastuu, ei sen perässä pysy kukaan!

Merimakkara heti kotiuttamisen jälkeen.

Mutta joo; on se oikeastikin aika hauska otus. Parikymmensenttinen pökäle, ruma kuin fan. Pinkinkukertava ja sinisen harmaa. 

Sen tehtävänä on ruokapalkalla  huolehtia pohjan kunnossapidosta. Toivottavasti se on motivoitunut ja innokas. Sillä ainakin toistaiseksi vihreässä levämatossa riittää murkinaa yllin kyllin.  

Levälle on ehkä kuitenkin vihdoin löytymässä syy, ja toiveissa siintää sen häviäminen ilman makkaraakin. Siitä lisää tarinaa tuonnempana.