Kesytetty kaaos

Jos riutta-akvaariossa on tekniikkaa vähänkään enemmän kuin valot, streamerit ja lämmitin, merkitsee se yleensä sähköjohtojen, muuntajien ja pistorasioiden sekamelskaa. Mitä suurempi määrä rompetta on, sitä suurempi on myös sekamelska. Yleensä.

Olen kuullut puhuttavan harvinaisesta ihmislajista, joka osaa alusta asti suunnitella ja rakentaa akvaariokokonaisuutensa niin, että mitään sekamelskaa ei edes synny. Ala-ja sivukaapeissa on erityisiä sähköseinäkkeitä, joissa on oma paikkansa jokaiselle sähkölaitteelle. Kaikki on siistiä ja turvallista, ja tietysti kaikki laitteet ovat myös helposti käytettävissä. Kyseessä on luultavasti Luojan luoma lajiominaisuus, ei opittavissa oleva taito. 

Kaikki sikin sokin
Nykyisessä altaassani ensimmäinen puoli vuotta mentiin hyvin perinteisesti. Kaikki sähköjohdot olivat yhtenä sekaisena vyyhtenä alakaapin pohjalla. Mikään ei ollut kiinni missään eikä mitään ollut suojattu. Kun samassa tilassa on vettä ja sähköä sikin sokin, ei voida puhua kovin turvallisesta ratkaisusta.

Tällä mentiin alkuajat

Askel parempaan oli, kun kokosin kaikki jatkojohdot, töpselit, kontrollerit sun muut härpäkkeet yhteen alakaapin sivuseinälle kiinnitettyyn koritelineeseen. Kovin toimiva tuo ratkaisu ei ollut, sillä suuri osa sähköjohdoista kulki nyt korvausvesiastian yli. Kun kalkkivettä käytettäessä astiaa joutui välillä pesemäänkin, oli johdoista aina melkoisesti riesaa. Mutta eivät ne sentään enää lojuneet kaapin lattialla suoraan vesiroiskeiden ulottuvilla. 

Ballingin aloitus toi kokonaan uuden pulman. Mihin ihmeeseen kanisterit  ja dosaatiopumpun voisi sijoittaa jo ennestään täydessä kaapissa? No, ei mihinkään. Niinpä ne sitten nököttivät puoli vuotta altaan vieressä kekseliäästi saunajakkaralle asetettuina. Purkkeja ja purnukoita ynnä sekalainen seurakunta nesteitä ja sähkövehkeitä oli nyt siis sekä akvaariokaapin sisä- että ulkopuolella.

Kaaoksen kesytys alkaa
Sisäinen esteetikkoni vaikersi ja sai tukea kodin turvallisuuspäälliköltä: tarvittiin siistimpi, toimivampi ja turvallisempi ratkaisu. Kun tähän asti ajatuksena oli ollut saada kaikki sähkölaitteet pois näkyvistä alakaappiin, päätettiin ne nyt siirtää sieltä ulos. 

Pumppujen johtoja lukuun ottamatta kaikki sähköjohdot vedettiin pois alakaapista ja sijoitettiin uuteen, akvaarion viereen ripustettuun seinäkaappiin. Omassa kaapissaan ne ovat helposti käytettävissä ja nyt myös kuivassa tilassa, mitä akvaarion alakaappi ei ollut. Koko hoito on vikavirtakytkimen suojaama. Streamereita varten on lisäksi UPS, joka sähkökatkon sattuessa pyörittää niitä muutaman tunnin.

Uusi "sähkökaappi" on jokseenkin sopivan kokoinen

Alakaappiin omaan jatkopistorasiaansa jäivät siis vain nostopumppu, kahden reaktorin pumput ja dosaatiopumppu. Aikaisemmin töpseleitä oli siellä reilusti toistakymmentä. Myös saunajakkaralla olleet pallinkivehkeet ohjausyksikköineen mahtuvat nyt alakaappiin, ja olohuone alkaa jälleen näyttää olohuoneelta. 

Näkymä kaaoksen kesytyksen jälkeen

Ei mittään!

Korallit ei mittään, rapuset ei mittään, keltavälsy, herttua ei mittään. Streamerit ei mittään, skimmeri ei mittään ja valaistus ei siitäkään mittään.

Altaassa ei todellakaan ole tapahtunut juuri mitään mainitsemisen arvoista pitkään aikaan. Sinne ei ole tullut oikeastaan mitään uutta, eikä siellä myöskään ole ollut mitään suurempia menetyksiä. Pari acroporaa on vaivihkaa mennyt kompostikuntoon, kun taas jotkut muut korallit näyttävät viihtyvän entistä paremmin.

Plesiastrea sp. tosin näyttää nyt harmikseni voivan huonosti. Se on ensimmäisiä eläviäni vuodelta 2011 ja on aina näyttänyt hyvältä. Nyt se on jostakin syystä alkanut menettää kudostaan, vaikka vielä tällä hetkellä esim. väritys on aivan normaali. Kovin murheellista.

Sinileväesiintymä ja kutistuva Plesiastrea sp.

Kesän helteistä huolimatta lämpötila ja vesiarvot ovat pysyneet vakaina, ja olen myös hoitanut vedenvaihdot ja muut hoitotoimet säännöllisesti. Parin kuukauden ajan altaan toisen päädyn hiekalla on näkynyt hiukan sinilevää. Ei pahasti, enkä ole siitä sen kummemmin välittänyt enkä yrittänyt sitä poistaa. Seuraan vain tilannetta. Littoistenjärvellä tilanne on paljon pahempi.

Balling-mentelmä on ollut käytössä noin puoli vuotta. En tiedä, onko senkään myötä mikään oikeastaan muuttunut. No, siltä osin kyllä, että enää en käytä kalkkivettä korvausvetenä. Puhtaan RO-veden kanssa pelaaminen on selvästi yksinkertaisempaa ja mukavampaa. Niin, balling-systeemin sijoittaminen pois

altaan päädyssä väliaikaisesti nököttävältä saunajakkaralta on myös edelleen työn alla...

Loppuun vielä pikku vinkki, josta ehkä on hyötyä muillekin. Olen tuskaillut biopellettireaktorin (Phosban Reactor 150) kanssa, kun siihen kuuluvat vaahtomuovilevyt eivät ole tahtoneet pysyä paikoillaan. Sen seurauksena pelletit ovat ajautuneet tiiviisti hyvin pieneen tilaan eikä vesi enää ole virrannut kunnolla niiden läpi.

Jokunen viikko sitten ompelin suodatinlevyt muutamalla siimanpistolla kiinni reikälevyyn ja nyt pelletit pyörivät iloisesti! Alla muutama sekunti Lumia-laatuista kuvaa tästä mielenkiintoisesta toiminnasta :-)

Pallinkivehkeet

Vähän kerrassaan lähenen riutta-akvarismin korkeampia asteita. Allas on jo kertaalleen vaihtunut isompaan ja tekniikkaa on pienen akvaarioliikkeen verran. Mutta lisää vain pitää saada. Kalojahan altaassa ei juuri ole, mutta kun tasainen hurina täyttää alakaapin, kuka niitä kaipaakaan?

Vaikka altaassa tuntuvat asiat olevan jokseenkin hyvällä tolalla (koputtaa puuta) ja korallitkin ainakin 

Saunajakkara toimii väliaikaissijoituksessa. 

silmämääräisesti tarkasteltuna voivat vähintään kohtuullisesti, päätin sitten kuitenkin aloittaa balling-menetelmän.

Tähän asti korallit ovat kasvaneet kalkkiveden, parin koralliruuan ja hivenainelisän turvin. Aika paljon tekemistä ja muistamista noiden kanssa kuitenkin on.

Ballingissa ajattelin päästä helpolla ja hankin Grotechin nelikanavaisen dosaatiopumpun (TEC 4 NG) ja Tropic Marinin valmiit Bio-Calcium Actif -jauheet. Merivesifoorumille jaetun herra Ballingin oman ohjeen mukaan  lisään noihin liuoksiin vielä Pro Coral A miinus ja K plus -hivenaineet. Korvausvetenä on jatkossa puhdas RO-vesi ilman kalsiumhydroksidia.

Sopivat viiden litran astiat löytyivät paikallisesta Etolasta. Alakaappi on jo kuitenkin niin täynnä, että niille on tulossa oma erillissäilytys allaskaapin viereen. 

Lähdin liikkeelle varovaisesti, päiväannos on nyt 50 ml. kutakin liuosta. Viikon päästä katsotaan, mihin arvot ovat kehittymässä ja säädetään annostelua sitten sen mukaan. 

Tarkkana sen kuplalevän kanssa!

Helsingin reisulla vaihdoimme Atenumissa tarjolla olleen Rafael Wardin näyttelyn Siniriutassa käyntiin. Viisas päätös!  Mukaan lähti kaksi Lysmata amboinensis- rapua ja muutamia turboja (tms.). Lisäksi tuli hankitua Pavona cactus-koralli. Se on kauniin vihreä ja ehkä noin avoimen kämmeneni kokoinen.

Kotiutin kaikki pitkän kaavan mukaan, ja lopuksi älysin ennen Pavonan jodi-kylpyä tarkastaa sen läpikotaisin taskulampun valossa.

Pavona cactus

Ja kuplaleväähän siellä oli. Yksi oikein komea, pikkurillin pään kokoinen pallukka ja lisäksi monta pientä, lähes näkymättömissä olevaa pikkupalleroa. Irrotin ison varovasti puukolla ja pikkupalluroihin ruiskutin kiehuvaa vettä. Olivat semmoisessa paikassa, että itse koralli ei ollut vaarassa kärventyä.

Olen tullut siihen tulokseen, että kiehuva vesi on oivallinen kuplalevän torjunnassa . Kupla ei puhkea, mutta yleensä se hiipuu pois muutaman päivän sisällä. Eikä se näin käsiteltynä levitä "itiöitään" uusia kuplaleviä tuottamaan.

Altaassani ei havaintojeni mukaan ole nyt lainkaan kuplalevää, joten olen hyvin iloinen, jos en sitä tälläkään kertaa saanut hankituksi!

Lysmata amboinensis

Ravut ovat viimeaikoina olleet altaassa aika huomaamattomia. Keväällä hankitut kaksi Lysmata debelliusta ovat kadonneet näkyvistä lähes kokonaan, toisen epäilen suorastaan kuolleen.

Sen takia oli taas mukava saada pari semmoistakin rapua, jotka liikkuvat muutoinkin kuin piilossa kivien alla ja öiseen aikaan.

Ikävä vain, että toinen ravuista heitti saman tien sakset nurkkaan :-(

Karanteeniallas

Viime kevään pilkkutautiepidemia harmittaa sen verran lujasti vieläkin, että päätin lopulta hankkia karanteenialtaan tulevia kalahankintoja varten. Ymmärrän toki, että se pilkku nyt altaassa on ja pysyy, enkä voi sitä enää kokonaan välttää. Mutta uudet tulokkaat karanteenaamalla voin kuitenkin tarkkailla kaloja ja estää uusien sairauksien siirtymisen pääaltaaseen. Ja samalla myös totuttaa tulokkaita tuleviin vesioloihin ja siten pienentää muuttostressiä ja pilkkutaudinkin mahdollisuutta. Lähinnä ennaltaehkäisyä siis. Tässä Merivesiforumin viestiketjussa on hyvää keskustelua ja ohjeistusta karanteenauksesta.

Ostin käytetyn 70 litran altaan ja olen nyt laittanut sen valmiiksi odottamaan joulukuussa mahdollisesti

saapuvia uusia kaloja.

Varusteina altaassa on Fluvalin pieni sisäsuodatin, lämppäri, pieni streami ja mauttomat muovisomisteet kalojen piilopaikoiksi. Omassa pikku pussissaan suodattimen sisällä on lisäksi vähän Seachem Purigenia typpiyhdisteitä sitomassa. Valaistuksena on yksi makean veden loisteputki.

Koska allas on käytetty, tein sille pientä silikonien korjailua.  Leikkasin mattopuukolla irti kaiken repsottavan, puhdistin saumat isopropanolilla ja laitoin uutta silikonia päälle ohuelti, mutta hieman entisen sauman ylil. Turhaa kenties, muttei sentään kai haitallistakaan? 

Puhdistin altaan muutoinkin huolella ja varmistin entiseltä omistajalta, että ainakaan viimeiseen kolmeen vuoteen siinä ei ole käytetty mitään lääkkeitä. Koska allas on pieni eikä vaahdottajaakaan ole, täytyy vesiarvoja tarkkailla ahkerasti ja muutoinkin huolehtia olosuhteiden säilymisestä hyvinä.

Pidän karanteenausta melko työläänä ja hankalana asiana, mutta olen kuitenkin päättänyt, että jatkossa teen sen kaikille uusille kaloille. On myös hyvä, että mahdollisia sairaustapauksia varten on olemassa erillinen allas. 

Koska kalahankintoja tapahtuu melko harvoin – ja sairastumisia toivottavasti vieläkin harvemmin – tulee karanteeniallas käytännössä olemaan enimmäkseen käyttämättömänä autotallin hyllyllä. Mutta onhan siellä käyttämättömänä paljon muutakin… Kaloja odotellessa.

Altaan tiedot:

Tilavuus 70 litraa (59 x 34 x 35)
Sisäsuodatin Fluval 2
Lämmitin 75 w Jäger
Kiertovesipumppu Hydor Koralia 900
Loisteputkivalaisin 15 w.

Pysy loitolla!

Punainen Lobophyllia sp. päätti sitten antaa allastoverilleen kerralla sellaisen opetuksen, että tuntuu.

Minulla oli vihreän Caulasterea echinulatan frägi kivenkoloon tungettuna. En ollut vielä liimannut sitä kiinni, koska vasta haen sille sopivaa sijoituspaikkaa.

Caulastarea oli irronnut kolostaan ja pudonnut Lobophyllian päälle. Parissa tunnissa Lobophyllia ehti polttaa ja sulattaa Caulasterean viidestä polyypistä kaksi aivan kokonaan. Taistelu oli tainnut olla aika epätasainen, sillä Lobophylliassa ei näkynyt pientä painumaa kummempaa. Aamuun mennessä painumatkin olivat hävinneet.

Taistelupari

Värillä on väliä

Hankin vajaat kaksi vuotta sitten silloiseen altaaseeni neljä kappaletta AquaBeam 1500 Ultima Ocean Blue – ledivalaisimia. Ne olivat silloin Tropical Marine Centren uusinta uutta ja paljon edeltävää sukupolveaan tehokkaammat. 

Ainakin silmämääräisesti ero entiseen 2 x 70 watin monimetallivalaisimeen olikin kyllä melkoinen. Jokaisessa valaisinyksikössä on viisi kolmen watin valkoista 9 000 kelvinin lediä ja viisi kolmen watin sinistä 50 000 kelvinin lediä. Yhteensä kunkin valaisinyksikön teho on siis 30 wattia.

Allas on näyttänyt kirkkaalta ja jollain tapaa hyvin luonnolliselta. Suorastaan liiankin luonnolliselta, sillä omasta mielestäni vasta kunnolla siniseen vivahtava sävy on riutta-altaassa se oikea.

Nyt sitten löysin Tropical Marine Centreltä sopivan lisäyksikön, jolla täydensin kokoonpanoa. Ja hyvä tuli!

Kyseessä on viiden ledin tanko, jonka sai suoraan lisättyä nykyiseen ripustukseen. Hankin niitä kaksi.  AquaBeam 600 Ultra Fiji Bluessa on viisi kolmen watin Cree Royal blue –lediä, jotka luovat altaaseen juuri sen sinisen tunnelman, kuin toivoinkin. Myös monet korallit näyttävät vasta nyt parhaat puolensa, kun niiden fluorisoivat värit pääsevät esille. Muutos näyttää lähinnä siltä, kuin olisi menty kymmenen metriä syvemmälle. 

Minä en kovin paljon ymmärrä kelvineistä tai aallonpituuksista, mutta käsittääkseni entisiin sinisiin verrattuna juuri alhaisempi aallonpituus (445 nm) tekee tuon syvän sinisyyden. Tässä on linkki Reef buildersin sivuille, jos jotakuta kiinnostaa lukea tarkemmin.

Lisäledien myötä valokuvaaminen kävi näköjään mahdottomaksi, tai ainakin kamera kaivannee uusia asetuksia. En saanut uusilla valoilla otettua yhtäkään todenmukaista kuvaa, joten päädyin säätämään kuvan värejä käsin. Suunnilleen tältä se näyttää.

Kaiken kaikkiaan tämä Tropical Marine Centren ratkaisu on mielestäni ollut oivallinen. Yhteen ja samaan ripustuskehikkoon voi lisätä valaisinmoduuleja tai vaihtaa niitä toisiin. Eli sitä voi halutessaan uudistaa ja parantaa tilanteen ja tarpeen mukaan ilman, että valaistusta kokonaisuudessaan täytyy uusia. Aika hyödyllinen ominaisuus, kun tekniikka kuitenkin kehittyy vinhaa vauhtia edelleen.